• facebook
  • google
  • twitter

Hampaan rakenne, toiminta ja kehitys

  • Posted on: 16.4.2019
  • By:

Tiedätkö, millainen on hampaan rakenne? Hammasjuuri ja hampaan kruunu ovat monelle tuttuja käsitteitä ja ne ovat hampaan perusosat. Hampaan rakenne on kuitenkin monimutkaisempi. Hampaan sisältä löytyy ydin, joka on yhteydessä kehon muuhun verenkiertoon ja hermostoon. Hammaskruunun pinnalla taas on kiille, joka on kovinta kudosta elimistössämme.

hampaan rakenne

 

 

 

 

 

 

 

Hampaan rakenne – mistä osista hammas koostuu?

Hampaan näkyvä osa on hammaskruunu. Hammaskruunun perusrunko muodostuu hammasluusta eli dentiinistä. Dentiini on kovuudeltaan vastaavaa kuin muukin luusto. Dentiiniä päällystää kuitenkin ihmiskehon kovin kudos, hammaskiille, joka muodostuu lähinnä kivennäissuoloista. Dentiini on sävyltään kiillettä hieman tummempaa. Tämän vuoksi kiilteen kuluminen voi näyttäytyä hampaan kellastumisena.

Ikenen alle jäävä osa hampaan rakennetta on hammasjuuri. Etu- ja kulmahampaissa sekä useimmissa välihampaissa on tavallisesti yksi juuri. Yläneloshampaissa (välihammas) sekä alaposkihampaissa on yleensä kaksi juurta ja yläposkihampaissa kolme juurta. Hampaan juurta peittää ohut, vaalea juurisementiksi kutsuttu kerros. Juuri kiinnittyy leukaluuhun kiinnityskudossäikeiden avulla.

Hampaan sisällä, dentiinin ympäröimänä, on ydinontelo. Ydinontelo jatkuu juurten kärkeen asti juurikanavina. Ydinontelossa ja juurikanavissa sijaitsee hampaan ydin eli pulpa. Hammasjuurten kärjissä on pieniä aukkoja, joiden kautta hammasytimeen tulee pieniä valtimoita, laskimoita ja hermosäikeitä leuan verisuonista ja hermoista. Hammas on näin yhteydessä elimistön muuhun verenkiertoon ja hermotukseen. Ytimen verisuonten kautta hampaan eri osat saavat ravinteita ja happea.

Ikenet ovat tärkeä osa hampaistoa

Suun pehmytkudoksiin kuuluvat ikenet ovat tärkeä osa hampaistoa, vaikka eivät olekaan osa varsinaista hampaan rakennetta. Ikenet suojaavat hampaiden kiinnityskudoksia.

Ien kiinnittyy hampaan kaulaosaan. Terveiden ikenien väri on vaaleanpunainen. Terve ien on myös kiinteä ja sen reuna on ohut sekä tiiviisti kiinni hampaiden ympärillä.

Hampaan rakenne – hampaiston tehtävät

Hampaiden tärkein tehtävä on ruoan pilkkominen ja hienontaminen. Hampaisto on tärkeä myös erilaisten äänteiden ja puheen muodostamisessa. Lisäksi hampaat, niiden koko, määrä, muoto sekä asento, vaikuttavat kasvojen ulkonäköön.

Hampaat kuluvat normaalin puremisen ja kiilteen liukenemisen, hammaseroosion, vuoksi. Terveet, ehjät hampaat voivat kuitenkin säilyä toimintakykyisinä koko eliniän ajan.

Tavallisin vaurio hampaassa on karies. Jos karies etenee hammasluun, dentiiniin, läpi, siitä voi päästä hammasytimeen suun bakteereja, jotka aiheuttavat ytimen, juurten tai juurenpään tulehduksen.

Hampaiden kehittyminen ja lukumäärä

Hammasaiheen muodostuminen alkaa jo noin neljännellä raskausviikolla. Ensin hampaasta kehittyy sen kruunu ja viimeiseksi juuri. Maitohampaiden kiilteen ja hammasluun muodostus alkaa 14. raskausviikolla. Syntymähetkellä maitoetuhampaiden kruunut ovat jo lähes kokonaan mineralisoituneet, eli kovettuneet, ikenen alla ja muiden maitohampaidenkin kruunut osittain. Samanaikaisesti ensimmäiset pysyvät poskihampaat alkavat mineralisoitua.

Pysyvien hampaiden kruunun mineralisaatio päättyy 6.–7. ikävuoteen mennessä, mutta juuren kehitys jatkuu. Hammaskiille kovettuu lopullisesti puolen vuoden kuluessa hampaan puhkeamisesta syljessä olevien mineraalien vaikutuksesta.

Tavallisesti ihmisella on 20 maitohammasta. Maitohampaat korvautuvat pysyvillä hampailla vähitellen noin 5–12 vuotiaana. Yleensä noin 18. ikävuodesta eteenpäin puhkeavat vielä viisaudenhampaat eli kolmannet poskihampaat. Viisaudenhampaat mukaan lukien aikuisella ihmisellä on pysyviä hampaita 32.

Lue lisää:

Lapsen hampaiden puhkeaminen

Suun terveys ja raskaus

Karies eli hampaiden reikiintyminen

Kiilteen liukeneminen eli hammaseroosio

Hammaslääkärikeskus Furka

TÄSTÄ OULUN NETTIAJANVARAUKSEEN

TÄSTÄ IIN NETTIAJANVARAUKSEEN