• facebook
  • google
  • twitter

Karies eli hampaiden reikiintyminen

  • Posted on: 12.4.2016
  • By:
Karies eli hampaiden reikiintyminen

Ylhäällä vasemmalla on kuva alkavasta karieksesta, joka on vaurioittanut hampaan pintakerrosta. Seuraavissa kuvissa reikiintyminen on edennyt hammasluuhun ja viimeisessä kuvassa aina hammasytimeen saakka aiheuttaen alueella tulehduksen.

Karies on infektiosairaus, joka vahingoittaa hampaan pinnalla olevaa kovakudosta. Se saa alkunsa, kun hampaiden pinnalle kiinnittynyt bakteerikasvusto reagoi sokereiden kanssa ja muodostaa happoa, joka liuottaa hammaskiilteen mineraaleja. Karieksen etenemistä voidaan ehkäistä omilla elintavoilla ja huolellisella omahoidolla.

Mikä aiheuttaa karieksen?

Yleisimmät kariesta aiheuttavat bakteerit ovat lajiltaan mutans-streptokokkeja, jotka tarttuvat usein äidiltä lapselle jo pian hampaiden puhkeamisen jälkeen. Jos haitalliset bakteerit saavat kehittyä rauhassa, ne muodostavat hampaan pinnalle bakteeriyhdyskunnan eli biofilmin, jota kutsutaan myös plakiksi. Kun hampaan pinnalle muodostunut plakki pääsee kosketuksiin sokereiden kanssa, bakteerit muodostavat sokereista happoa, joka liuottaa hammaskiilteessä olevia mineraaleja. Tätä mineraalien liukenemista kutsutaan demineralisaatioksi. Kun mineraalit hampaan pinnalta heikkenevät, hampaan pinta pehmenee ja on alttiimpi vahingoittumiselle.

Jokainen ateria aiheuttaa suussa happohyökkäyksen. Tavallisesti hammaskiille pystyy kovettumaan happohyökkäyksien välissä, sillä sylki neutraloi happojen vaikutusta ja auttaa mineraaleja saostumaan hampaan pinnalle uudelleen. Jos happohyökkäyksiä esiintyy liian tiheästi, eivät mineraalit kuitenkaan ehdi palautua tarpeeksi nopeasti, ja vähitellen hampaaseen alkaa kehittyä reikä.

Kariekselle altistavat tekijät

Haitalliset elintavat ja ruokailutottumukset ovat yksi suuri karieksen riskitekijä. Riittämätön hampaiden puhdistaminen, napostelu pitkin päivää ja runsas sokerin käyttö lisäävät hampaiden reikiintymisalttiutta. Usein reikä muodostuu vaikeasti puhdistettaviin kohtiin, kuten hampaiden välipinnoille, joten hammasvälien puhdistaminen hammasväliharjan tai hammaslangan avulla on tärkeä osa karieksen ennaltaehkäisyä harjauksen ohella. Fluorihammastahna ja ksylitolin käyttö auttavat suojautumaan kariekselta tehokkaasti.

Hampaiden reikiintymisriski kasvaa tiettyjen ikäkausien myötä. Alle 2-vuotiaana saatu mutans-streptokokkitartunta lisää hampaiden reikiintymisriskiä myös vanhemmalla iällä. Lapsi voi saada tartunnan syljen välityksellä esimerkiksi silloin, jos lapsen vanhempi syöttää lasta lusikalla, jota on itse käyttänyt suussaan. Myös tietyt elämänvaiheet, kuten murrosikä, varusmiespalvelus tai raskaana oleminen voivat lisätä reikiintymisalttiutta.

Edellä mainittujen lisäksi on olemassa sairauksia ja lääkkeitä, jotka osaltaan altistavat hampaiden reikiintymiselle. Esimerkiksi diabetes, Sjögrenin oireyhtymä tai eräät verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa syljenerityksen vähenemistä, minkä johdosta suu ei pysty suojautumaan tarpeeksi happohyökkäyksiä vastaan. Lue lisää suun kuivumisesta.

Karieksen ennaltaehkäisy

Huolellinen omahoito ja säännölliset ruokailutottumukset ovat tärkeimpiä tekijöitä karieksen ennaltaehkäisyssä. Karies saadaan pidettyä kurissa harjaamalla hampaat huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, puhdistamalla hammasvälit, vähentämällä napostelua sekä suosimalla vettä janojuomana. Fluorihammastahnan käyttö voidaan aloittaa heti ensimmäisten hampaiden puhjettua. Tarkempia ohjeita hampaiden puhdistukseen saat hammaslääkäriltäsi tai suuhygienistiltasi.

Hampaille ihanteellisin ruokailukertojen määrä on noin 5-6 kertaa päivässä, jotta sylki ehtii neutraloida suun happamuuden ennen seuraavaa happohyökkäystä. Sokereiden käyttö tulisi rajoittaa aterioiden yhteyteen. Hammasystävällisin janojuoma on tavallinen vesi, mutta myös hiilihapollinen, maustamaton kivennäisvesi käy. Sokeroituja tai maustettuja virvoitusjuomia, mehuja tai kivennäisvesiä kannattaa käyttää vain harkiten.

Miten kariesta hoidetaan?

Jos hampaan reikiintyminen on vasta alkuvaiheessa, on reikiintymisen eteneminen mahdollista pysäyttää pitämällä kyseinen kohta puhtaana ja välttämällä jatkuvia happohyökkäyksiä. Tällöin mineraalit ehtivät saostua hampaan pinnalle uudelleen aiheuttaen kiilteen palautumisen eli remineralisaation.

Tarvittaessa hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla voidaan tehdä paikallisia fluorikäsittelyitä hampaan suojaamiseksi. Hammastarkastuksen yhteydessä määritellään jokaiselle potilaalle yksilöllinen tarkastusväli. Hammastarkastuksessa kannattaa käydä, vaikka oireita ei olisikaan – karies etenee nimittäin usein oireettomasti.

Mikäli kariesvaurio on edennyt jo pidemmälle hammasluuhun, on turvauduttava korjaavaan hoitoon eli hampaan paikkaukseen. Hampaan paikkauksesta voit lukea lisää täältä.

Karieksen hoidossa ensisijaista on keskittyminen reikiintymisen hallintaan ennaltaehkäisevien toimien avulla. Karies saadaan parhaiten pidettyä hallinnassa omilla elintavoilla, kuten ruokailu- ja suuhygieniatottumuksilla. Tarvittaessa suunterveyden ammattilainen voi laatia yhdessä potilaan kanssa karieksen hallintaohjelman, jossa kartoitetaan yksilöllisesti kariesvaurioita aiheuttavat tekijät ja tehdään potilaalle hampaiden omahoitosuunnitelma. Terveelliset elämäntavat pitävät karieksen kurissa kaikkein tehokkaimmin.

Lue lisää aiheesta:

Ruokavalio ja suun terveys

Suuhygienistin palvelut

Mistä hammassärky johtuu?

Juurihoito voi pelastaa tulehtuneen hampaan

Hampaiden vihlonta

 

Hammaslääkärikeskus Furka

TÄSTÄ OULUN NETTIAJANVARAUKSEEN

TÄSTÄ IIN NETTIAJANVARAUKSEEN